Työskentely ulkomailla

Päivitetty 09.01.2026

Työskentely kolmansissa maissa

EU/ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolella tehtyä työtä emme voi lukea työssäoloehtoon Suomessa.

Työskentelysi kolmansissa maissa kerryttää työssäoloehtoa vain siinä tapauksessa, jos kyseessä on suomalaisen työnantajan palveluksessa lähetettynä työntekijänä tehty työ.

Palatessasi Suomeen, olet oikeutettu suomalaisen työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan, jos

• olet säilyttänyt suomalaisen työttömyyskassan jäsenyyden työskentelysi ajan
• asut Suomessa ja täytät kaikki ansiopäivärahan maksamisen edellytykset

Suomen valtion palveluksessa ulkomailla sijaitsevassa edustustossa työskentelevä lähetetty henkilö vakuutetaan aina Suomessa. Myös paikalta palkatun henkilöstön työttömyysvakuutus säilyy Suomessa, jos he välittömästi ennen palvelusuhteensa alkua ovat kuuluneet suomalaisen työttömyysvakuutuksen piiriin.

Muu ulkomailla oleskelu

Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen työmarkkinoilta poissaoloon. Jos olet ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon kokonaisuudessaan uudelleen.

Siten esimerkiksi tilanteessa, jossa aviopuolisot muuttavat yhdessä ulkomaille ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla välttämättä ole enää oikeutta ansiopäivärahaan kotimaahan paluun jälkeen. Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai opiskelu, emme edellytä uuden työssäoloehdon täyttämistä. Puolison pitää työssäoloehdon säilyttääkseen kuitenkin maksaa jäsenmaksu meille myös edellä mainitun hyväksyttävän syyn ajalta.

Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on yleensä se, että olet työmarkkinoiden käytettävissä siinä maassa, josta haet työttömyysetuuksia. Sinun ei kuitenkaan tarvitse jatkuvasti oleilla Suomessa. Työnhakijana ollessasi voit siis tehdä ulkomaanmatkan menettämättä oikeuttasi ansiopäivärahaan. Edellytys on se, että haet työtä Suomesta myös ulkomaan matkasi ajalta ja olet jatkuvasti valmis ottamaan vastaan työtä Suomesta.

Suomesta lähetetyt työntekijät

Suomesta lähetetyt työntekijät kuuluvat edelleen suomalaisen sosiaaliturvan ja työttömyysvakuutuksen piiriin ulkomailla työskennellessään.

Kuulut edelleen suomalaisen sosiaaliturvan ja työttömyysvakuutuksen piiriin ulkomailla työskennellessäsi, jos suomalainen työnantaja lähettää sinut työhön toiseen maahan mutta työttömyysvakuutusmaksut ja työttömyyskassan jäsenmaksut maksetaan edelleen Suomeen.

Tällaisissa tapauksissa otamme työssäoloehdossa huomioon ulkomailla työskentelyn kuin jos kyseessä olisi Suomessa tehty työ. Edellytys työskentelyn huomioimiselle on kuitenkin se, että olet säilyttänyt jäsenyytesi meillä. Lisäksi työskentely ja palkat huomioidaan siltä osin, kun työttömyysvakuutusmaksut ja verot maksetaan edelleen Suomeen.

EU/ETA-maista, Sveitsistä, USA:sta, Kanadasta, Quebecistä, Israelista, Chilestä ja Australiasta palatessasi pyydämme sinulta Eläketurvakeskuksen A1-todistuksen. Eläketurvakeskus ratkaisee sen, kuulutko suomalaisen sosiaaliturvan piiriin ulkomaan komennuksesi aikana. Me tarvitsemme todistuksen, jotta voimme todeta työskentelyn kerryttävän työssäoloehtoasi.

Muista kuin yllä mainituista maista palatessasi, pyydämme sinulta Kansaneläkelaitoksen päätöksen siitä, että olet kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelysi ajan.

Työskentely EU/ETA-maassa tai Sveitsissä

Työttömyysturvaoikeutesi määräytyy EU:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Työttömyysturvaoikeutesi kannalta tärkeimmät EU-asetukset ovat

• sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeva perusasetus (883/2004)
• sekä sitä tarkentava täytäntöönpanoasetus (987/2009).

EU-maiden lisäksi näitä asetuksia noudattavat myös Sveitsi sekä ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Työskentelymaan periaate

Pääsääntöisesti työskentelysi vakuutetaan työttömyyden varalta aina siinä maassa, jossa työskentelet. Useimmissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin olet jo työskentelysi perusteella automaattisesti työttömyysvakuutettu kyseisessä maassa.

Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa sinun pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsisi ansioturvan piiriin. Sinun kannattaa liittyä ruotsalaiseen tai tanskalaiseen työttömyyskassaan heti työn alkaessa.

Poikkeukset työskentelymaan periaatteeseen

Tietyissä poikkeustilanteissa työskentelyäsi ei kuitenkaan vakuuteta työskentelymaassa. Seuraavissa tilanteissa työttömyysvakuutuksesi ei siirry mukanasi työskentelymaahan

1. Jos toimit virkamiehenä suomalaisen hallinnon alaisuudessa, pysyt suomalaisen työttömyysturvan piirissä myös ulkomailla työskennellessäsi. Tämä johtuu sitä, että virkamiehiin sovelletaan aina sen valtion lainsäädäntöä, jonka alaisuudessa he toimivat.
2. Jos lähdet EU:n palvelukseen, voit työsopimuksesi tekohetkellä valita sen, siirrytkö uuden työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin vai et. Tätä valintaoikeutta voi käyttää vain yhden kerran. Tällaisen sopimuksen tekemisestä on ilmoitettava Eläketurvakeskukselle. Valintaoikeutta Suomen hyväksi käyttänyt henkilö on suomalaisen työttömyysturvan piirissä myös työskentelynsä aikana.
3. Jos olet Suomesta lähetetty työntekijä, kuulut edelleen suomalaisen työttömyysturvan piiriin.
4. Jos työskentelet jonkin EU/ETA-maan tai Sveitsin lipun alla purjehtivalla aluksella ja asut itse siinä maassa, jossa työnantajallasi on kotipaikka ja josta palkkasi maksetaan, kuulut asuinmaasi työttömyysturvan piiriin.
5. Jos asut jossain toisessa maassa kuin viimeisimmässä työskentelymaassasi, kuulut työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin vain siinä tapauksessa, että olet vain osittain tai ajoittain työtön (esimerkiksi osa-aikainen työntekijä tai lomautettu). Jäädessäsi kokonaan työttömäksi työsuhteesi päätyttyä, kuulut asuinmaasi työttömyysturvan piiriin. Tällaisessa tapauksessa voit ilmoittautua työnhakijaksi myös työskentelymaassasi, mutta työttömyyspäivärahan maksamisesta vastaa asuinmaa. Jos et kuitenkaan enää palaa asuinmaahasi, voit hakea työttömyyspäivärahaa viimeisimmästä työskentelymaastasi. Asuinmaaksesi katsotaan se valtio, jonka alueella asut vakinaisesti.
6. Jos asut Suomessa ja teet työtä kahden tai useamman maan alueella, pysyt edelleen suomalaisen työttömyysturvan piirissä, jos huomattava osa työskentelystä (25 prosenttia tai enemmän) tapahtuu Suomessa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta (lentohenkilökunta ja rekka-autonkuljettajat).
7. Vaikka et harjoittaisikaan huomattavaa osaa toiminnastasi asuinmaassasi Suomessa, kuulut suomalaisen työttömyysturvan piiriin, jos työskentelet useamman työnantajan palveluksessa, joista ainakin kahden työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitsee eri jäsenvaltiossa eikä yhdenkään työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitse asuinmaassasi Suomessa.
8. Asuinmaa Suomen työttömyysturvan piiriin kuulut myös silloin, jos harjoitat palkkatyötä kahdessa tai useammassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä sellaisen työnantajan lukuun, joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle. Tällöinkään ei edellytetä, että harjoittaisit huomattavaa osaa toiminnastasi asuinmaassasi Suomessa.
9. Lentohenkilökunta kuuluu sen maan työttömyysturvan piiriin, jossa heidän kotiasemansa sijaitseen.

Poikkeuksia ansioturvassa

Omavastuuaika on voinut kulua jo jossain toisessa maassa. Tästä syystä toisessa maassa mahdollisesti maksetun päivärahan ja omavastuuajan on oltava meidän tiedossa, jos haet meiltä ansiopäivärahaa. Muista siis ilmoittaa näistä meille.

Toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tapahtuneen työskentelyn vaikutus työssäoloehdon täyttymiseen

Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, toisessa EU/ ETA -maassa tai Sveitsissä hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea tietyin edellytyksin työssäoloehtoosi Suomessa. Voimme hyväksyä työskentelysi ulkomailla työssäoloehtoon Suomessa seuraavin ehdoin.

• Työn hyväksi lukeminen Suomen ansioturvajärjestelmässä edellyttää ensinnäkin sitä, että olet myös toisessa maassa kuulunut työttömyyskassaan, jos kyseisessä maassa on vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä. Ruotsissa ja Tanskassa on vastaava vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä kuin Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa työskentely voidaan siis pääsääntöisesti huomioida vain siinä tapauksessa, että olet työskentelysi aikana ollut paikallisen vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsen ja maksanut vapaaehtoista työttömyyskassan jäsenmaksua.
• Työskentelykausien hyväksi lukeminen edellyttää myös sitä, että olet liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi työskentelymaassa on päättynyt (työttömyysvakuutuksen siirrolle asetettu määräaika). Pohjoismaisten paluumuuttajien kohdalla tämä määräaika on kahdeksan viikkoa.
• Lisäksi tarvitaan PD U1 -lomake. Me voimme lähettää lomakepyynnön edellisen työskentelymaasi viranomaisille sähköisen RINA-järjestelmän kautta. Voit myös itse pyytää PD U1 -lomakkeen työskentelymaan viranomaiselta. Muunlaista työskentelystä esitettyä selvitystä emme voi pitää (työtodistus/palkkatodistus) riittävänä.
• Työskentelyn hyväksyminen edellyttää työssäoloehtokuukauden kerryttämistä Suomessa.
  • Työssäoloehtokuukauden kerryttämistä ei edellytetä, jos olet
    • kokonaan työtön työntekijä, joka ei ole asunut viimeisimmässä työskentelymaassaan
    • pohjoismainen paluumuuttaja ja paluuoikeuden piirissä, tai
    • lähetetty työntekijä

Pohjoismainen paluumuuttaja

Pohjoismaista Suomeen palatessasi olet paluuoikeuden piirissä, jos olet paluutasi edeltävän viiden vuoden kuluessa kuulunut suomalaisen työttömyysturvalainsäädännön piiriin eli työskennellyt Suomessa tai saanut Suomesta työttömyysetuuksia.

Pohjoismaisen paluumuuttajan kohdalla työskentely voidaan lukea työssäoloehtoon ilman vaatimusta yhden työssäoloehtokuukauden kerryttämisestä. Pohjoismaisiin paluumuuttajiin sovellamme myös pidempää, kahdeksan viikon määräaikaa, työttömyysvakuutusta maasta toiseen siirrettäessä.

Päivärahan perusteena oleva palkka

Pääsääntöisesti palkanmääritys tehdään aina Suomesta saaduista työtuloista riippumatta siitä, onko työssäoloehtoon mahdollisesti tuotu työskentelykausia jostain toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä.

Jos olet asunut jossain muussa maassa kuin viimeisimmässä työskentelymaassasi, laskemme ansiopäivärahasi määrän poikkeuksellisesti viimeisimmässä työskentelymaassa ansaitusta työtulosta. Jos olet kuitenkin viimeksi työskennellyt Suomessa, laskemme ansiopäivärahasi Suomessa ansaituista työtuloista.

Toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettujen sosiaalietuuksien vaikutus

Toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettavilla etuuksilla tai tuloilla on lähtökohtaisesti samat vaikutukset kuin vastaavilla etuuksilla ja tuloilla olisi silloin, kun ne maksetaan Suomessa. Pääsääntöisesti sosiaaliturvaetuudet rinnastetaan vastaaviin etuuksiin Suomessa päivärahan maksamisen estävänä tai päivärahan määrää vähentävänä etuutena.

Tästä pääsäännöstä on poikkeus. Toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke on aina päivärahan määrästä vähennettävä etuus. Suomesta maksettaessa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettu eläke olisi ansiopäivärahan maksamisen este.

Työskentely kansainvälisessä järjestössä

Työskentely sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa.

Työskentely siis pidentää sitä 28 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana tulee täyttää 26 kalenteriviikon työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta.

Tällaisia järjestöjä ovat esimerkiksi YK ja sen alajärjestöt ILO, UNESCO ja UNICEF sekä muut valtioiden väliset organisaatiot kuten EU, OECD, NATO, WTO, Maailmanpankki, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto.

Sen sijaan työskentely esimerkiksi Kansainvälisessä Punaisessa Ristissä ei pidennä työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Punainen Risti ei ole valtioiden välinen järjestö.

YK-rauhanturvajoukoissa toiminen voidaan lukea työssäoloehtoosi Suomessa.