Miksi kassa on kassa?

Aiheet

• YTK

Työttömyyskassojen historia on itsenäistä Suomea pidempi. Alun perin kassat olivat vain tiettyjen työntekijäryhmien turva, ja korkeasti koulutetut eivät edes halunneet niihin kuulua. YTK:n synty muutti kassakenttää ja loi pohjan moderneille, itsenäisille työttömyyskassoille.

Työttömyyskassan tarkoituksena on ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten järjestäminen jäsenilleen. Työttömyyskassoja nimitettiin alun alkaen kassoiksi, koska ne maksoivat rahaa.

Suomen ensimmäinen työttömyyskassa perustettiin Suomen vanhimman ammattiliiton, Kirjaltajaliiton yhteyteen vuonna 1895. Tavaksi tulikin, että ammattiliitot perustivat työttömyyskassan liiton jäsenille. Molempien jäsenmaksut perittiin yhdellä kertaa.

Ennen vuotta 1917 kassat toimivat keskinäisen sopimuksen perusteella, sillä niitä koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ollut. Pitkälle toisen maailmansodan jälkeisiin aikoihin saakka työttömyyskassat olivat lähinnä vain vähälukuisia järjestäytyneitä ammattityöläisiä varten teollisuus- ja asutuskeskuksissa.

Useimmat kaikista työntekijöistä jäivät niiden ulkopuolelle. Työttömyyden kohdatessa monet kassojen ulkopuolelle jääneistä joutuivat hätäapu- tai työttömyystöihin, joita työttömille järjestettiin esimerkiksi siirtotyömailla jopa niinkin myöhään kuin 1970-luvun alkuun saakka.

Uudenlaisen kassan idea syntyi 1990-luvulla

Työttömyysturvan kaksijakoisuus on jatkunut nykypäiviin saakka. Ansiosidonnainen työttömyysturva on nykyisin tavanomaista vakiintuneessa ja tavanomaisessa työsuhteessa eläville palkkatyöläisille. Yrittäjille on oma järjestelmänsä. Kassoihin kuulumattomille, työuraansa aloitteleville tai pitkään työttömänä olleille työttömyysturva tulee Kelan maksamana peruspäivärahana tai työmarkkinatukena.

Korkeakoulutetut eivät pitkään aikaan pelänneet työttömyyttä. Koulutus oli vahva suoja työttömyyttä vastaan. Kuvaavaa on, että kun arkkitehdit ja insinöörit perustivat työttömyyskassaa vuonna 1969 – joka oli yksi ensimmäisistä korkeasti koulutettujen työttömyyskassoista – kiisteltiin siitä, oliko kassan perustaminen heidän arvolleen sopivaa. Työttömyys leimasi epäedullisesti.

Sittemmin jokseenkin kaikki ammattialat saivat työttömyyskassansa. 1990-luvulle tultaessa kassoja oli yli 70.

Vuonna 1992 toimintansa aloittanut YTK oli ensimmäinen ammattiliitoista itsenäinen ja eri alojen työntekijöille avoin työttömyyskassa, joka syntymällään mullisti koko kassakentän. Kassaan saattoi nyt kuulua ammatistaan riippumatta ja ilman muita sitoumuksia. 

Kassojen yhdistymiset ovat sittemmin vähentäneet voimakkaasti kassojen määrää. Yhdistymistä ovat vauhdittaneet valtiovallan vaatimukset taloudellisesti vahvemmista ja siten jäsenkuntansa edut paremmin turvaavista kassoista.

Teksti pohjautuu Avoimesti erilainen kassa – YTK:n 30 ensimmäistä vuotta -juhlakirjaan.