Miten lomakorvauksen jaksottaminen ja työssäoloehdon muutokset vaikuttavat sinuun?

Aiheet

• Ansioturva
• Lakimuutos

Lomakorvauksen jaksottaminen, työssäoloehdon euroistaminen ja työssäoloehdon pidentäminen muuttavat ansioturvan pelisääntöjä. Lakimuutosten jälkeen ansiopäivärahalle pääsyyn vaaditaan nykyistä pidempi työhistoria ja päivärahan suuruus lasketaan eri tavoin kuin nyt. Lomakorvaukset myös jatkossa lykkäävät päivärahan maksun aloittamista.

Hallitusohjelmassa on sovittu useista muutoksista työttömyysturvaan. Tulevat lakimuutokset tuovat monenlaisia kiristyksiä ansioturvan ehtoihin ja tuen tasoon. Tässä uutisessa mainitut muutokset tulevat todennäköisesti voimaan ensi vuoden aikana. Päivittyvän aikataulun lakimuutosten todennäköisestä voimaantulosta löydät täältä.

Lomakorvauksen jaksottaminen käytännössä vähentää ansiopäivärahan määrä

Jatkossa voimme aloittaa ansiopäivärahan maksamisen vasta sen jälkeen, kun lomakorvauksen vaikutus on päättynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan rahana pitämättä jääneet lomat. Jos sinulle maksetaan rahana esimerkiksi kuukauden loma, voimme aloittaa päivärahan maksamisen vasta kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Tätä kutsutaan jaksottamiseksi. 

Kuten omavastuuajankin tapauksessa, tällainen jaksotus ei vähennä sinulle maksettavan ansiopäivärahan kokonaissummaa, jos työttömyys kestää koko enimmäismaksuajan. Tyypillisesti työttömyydet kestävät kuitenkin paljon lyhyemmän ajan, joten käytännössä lomakorvauksen jaksottaminen vähentää sinulle maksettavan ansiopäivärahan määrä.

Jos ansiopäivärahasi on esimerkiksi 80 euroa päivässä ja voimme maksaa sinulle ansiopäivärahaa lomakorvauksen vuoksi vasta kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, on vaikutus maksupäivien lukumäärästä riippuen noin 1 720 euroa. 

Lomakorvausten jaksottaminen vaikuttaa vasta lakimuutoksen jälkeen alkaneisiin työttömyysjaksoihin. 

Myös euroistaminen voi vaikuttaa päivärahan määrään

Työssäoloehdon euroistaminen tarkoittaa sitä, että työssäoloehto kertyy puolikkaina ja kokonaisina kuukausina sinulle maksettujen eurojen mukaan. Jatkossa työssäoloehto ei siis enää kerry nykyiseen tapaan kalenteriviikoittain työajan perusteella. 

Muutoksen tavoitteena on, että työssäoloehdossa huomioitaisiin nykyistä paremmin työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation luomat mahdollisuudet. Muutos pyritään tekemään niin, että se ei vaikuta ansiopäivärahan määrään. Koska ansiopäivärahan määrä kuitenkin lasketaan työssäoloehtoon kertyneistä euroista, voi muutos jonkun verran vaikuttaa päivärahan tasoon. Arvioiden mukaan vaikutus on keskimäärin hyvin pieni.

Nykytilaan verrattuna muutos vaikuttaa eniten niihin, joiden työssäoloehto kertyy useista ja lyhyemmistä työjaksoista. Euromääräisesti muutos vähentää maksettavia ansiopäivärahoja tilanteen mukaan muutamasta eurosta muutamiin kymmeniin euroihin kuukaudessa. 

Euroistaminen ei kuitenkaan vaikuta jo maksussa oleviin ansiopäivärahoihin mitenkään. Sen vaikutus näkyy vasta myöhemmin lakimuutoksen voimaantulon jälkeen alkavissa ansiopäivärahoissa.  

Euroistaminen ja pidentäminen muuttavat ansioturvan piiriin pääsyä

Työssäoloehdon euroistaminen muuttaa käytännössä myös sitä, millä tavalla työskennellen pääsee ansioturvalle. Tietyissä tilanteissa ansioturvalle nykyisin pääsee, mutta muutoksen jälkeen ei. Vastaavasti myös päinvastainen toteutuu; muutoksen jälkeen voi päästä ansioturvalle, vaikka nykyisin ei pääse. 

Jos työskentelet satunnaisesti, mutta kuitenkin esimerkiksi 18 tuntia yhden kalenteriviikon aikana kuukaudessa, saat kyseisellä viikolla kerättyä yhden viikon työssäoloehtoon. Euroistamisen jälkeen 18 tunnin aikana ansaittu palkka ei välttämättä ylitä euroistamisen alarajaa, jolloin työssäoloehtoa ei kerry. 

Jos työskentelet satunnaisesti niin, että kuukauden aikana ylität euroistamisen alarajan, keräät muutoksen jälkeen ansioturvan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, vaikka työaikasi olisi joka viikko alle 18 tuntia. Nykysääntöjen mukaan tällainen työ ei kerää työssäoloehtoa, mutta jatkossa se onnistuisi. 

Euroistamisen yhteydessä työssäoloehtoa myös pidennetään. Nykyisin työssäoloehdon saa kerättyä puolen vuoden työskentelyllä, mutta jatkossa siihen vaaditaan työskentelyä vuoden ajalla. Suurin osa ansiopäivärahan hakijoista on työskennellyt yli vuoden, joten muutoksen vaikutus tuntuu lähinnä työuraansa aloittavilla ja mahdollisesti myös niillä, jotka ovat olleet työttöminä pidemmän aikaa. Ansiopäivärahalle pääseminen kestää muutoksen jälkeen siis aiempaa pidemmän aikaa.