Hyppää sisältöön

Etusivu Miksi YTK:n jäsenmaksu laskee? Talousjohtaja kertoo, mistä jäsen maksaa

Miksi YTK:n jäsenmaksu laskee? Talousjohtaja kertoo, mistä jäsen maksaa

Aiheet

  • Ansioturva
  • Jäsenyys
  • YTK

YTK:n jäsenmaksu laskee vuonna 2027. Taustalla ovat pienentyneet etuusmenot, tehokas toiminta ja vakaalla pohjalla oleva talous. Talousjohtaja Riikka Koski kertoo, miten jäsenmaksu oikeastaan syntyy ja miksi hyvä taloudenpito näkyy myös jäsenen kukkarossa.

Työttömyyskassan jäsenmaksun taustalla on lopulta varsin yksinkertainen periaate: maksun täytyy riittää kassan toiminnan kustannuksiin, mutta jäseniltä ei myöskään ole tarkoitus kerätä tarpeettomasti rahaa. Kun YTK:n kustannukset pienenevät ja talous kestää jäsenmaksun alentamisen, hyöty palautuu jäsenelle pienempänä jäsenmaksuna.

YTK:n menoista noin kaksi kolmasosaa muodostuu kassan omasta osuudesta jäsenille maksettavista etuuksista ja noin kolmannes hallintokuluista. Siksi erityisesti maksettujen etuuksien määrä vaikuttaa siihen, millaiseksi jäsenmaksu muodostuu.

Vuoden 2027 jäsenmaksua voidaan laskea, koska etuusmenot ovat kehittyneet ennakoitua maltillisemmin, mihin vaikuttavat osaltaan ansioturvaan tehdyt leikkaukset. Pienemmät etuusmenot laskevat kassan kustannuksia, mutta jäsenelle ansioturvan heikennykset voivat luonnollisesti tarkoittaa pienempää turvaa työttömyyden aikana.

”Monen jäsenemme talous on tällä hetkellä tiukalla. On vastuullista, että laskemme jäsenmaksuamme, kun siihen on mahdollisuus”, YTK:n talousjohtaja Riikka Koski sanoo.

YTK:n koko näkyy tehokkuudessa

Jäsenmaksun kannalta toinen olennainen asia on toiminnan tehokkuus. Suuri jäsenmäärä tuo mittakaavaetua, mutta Riikka Kosken mukaan tehokkuus näkyy erityisesti siinä, kuinka paljon etuuksia YTK pystyy käsittelemään suhteessa toiminnan kustannuksiin.

Vuonna 2025 YTK:n kautta kulki 37 prosenttia kaikista ansioturvan etuuspäivistä. Samalla hallintokulu käsiteltyä etuuspäivää kohden oli koko kassakentän pienin.

”Meillä on iso jäsenistö ja toimimme tehokkaasti. Se näkyy jäsenmaksussamme, ja siinä, että voimme nyt alentaa sen tasoa.”

Hyvinä vuosina rakennetaan puskuria huonompia varten

Työttömyyskassan talous ei kuitenkaan elä vain yhtä vuotta kerrallaan. Jokaisella työttömyyskassalla on tasoitusrahasto, jonka tehtävänä on toimia puskurina esimerkiksi tilanteessa, jossa työttömyys kasvaisikin ennakoitua enemmän. 

Aiempien vuosien jäsenmaksujen riittävyys kustannusten kattamiseen ja onnistunut sijoitustoiminta ovat vahvistaneet YTK:n tasoitusrahastoa. Sijoitustoiminnan tuottoa ei lasketa suoraan jäsenmaksun perusteeksi, mutta vahva puskuri antaa liikkumavaraa tuleviin vuosiin.

Jäsenmaksun tason määrittelyssä Riikka Koski korostaa vastuullisuutta. Jäsenmaksua ei haluta painaa yhtenä vuonna mahdollisimman alas, jos seurauksena olisi suuri korotus heti seuraavana vuonna.

”Pyrimme siihen, että jäsenmaksun kehitys on ennakoitavaa ja heijastelee kulukehitystämme. Ei niin, että tänä vuonna lasketaan ja seuraavana vuonna nostetaan.”

Mistä YTK tietää, mitä ensi vuonna tapahtuu?

Ei toki täysin tiedäkään. Ennustamisen avulla on tarkoitus löytää jäsenmaksulle taso, joka ei ole tarpeettoman korkea mutta kestää myös sen, jos työllisyys kehittyy odotettua heikommin.

YTK hyödyntää työttömyyskehityksen arvioinnissa useita ennustelähteitä. Tärkein niistä on YTKBarometrin uudistunut ennustemalli. Lisäksi taloustilannetta ja seuraavan vuoden näkymiä käsitellään YTK:n johdossa ja hallituksessa ennen varsinaisen jäsenmaksuesityksen tekemistä.

Ennusteiden perusteella YTK:n johtoryhmä tekee jäsenmaksuesityksen, hallitus hyväksyy sen ja Finanssivalvonta vahvistaa maksun.

Uusia palveluita rakennetaan verrattain pienellä rahallisella panostuksella

YTK on kuluvana vuonna laajentanut palvelujaan, joilla jäseniä tuetaan työllistymisessä. Voisi ajatella, että uusien palveluiden rakentaminen näkyisi suoraan jäsenmaksussa. Vaikutus jäsenmaksuun on kuitenkin vain muutamia prosentteja.

”Koko jäsenmaksusta se on hyvin pieni osuus. Sillä saadaan kuitenkin kehitettyä palveluita, jotka koskettavat kaikkia jäseniä”, Riikka Koski kertoo.

Tämä on yksi suuren jäsenmäärän eduista: palveluita voidaan kehittää suurelle joukolle niin, että yksittäiselle jäsenelle kohdistuva kustannus pysyy pienenä.

Jäsenmaksun muodostuminen lyhyesti

  • Noin 2/3 YTK:n kuluista muodostuu kassan omasta etuusmaksuosuudesta ja noin 1/3 hallintokuluista.
  • Etuusmenot ovat nyt noin 20 % viime vuoden tai kuluvan vuoden talousarvion tasoa alempana.
  • Vuonna 2025 YTK:n kautta käsiteltiin 37 % kaikista ansioturvan etuuspäivistä.
  • Tasoitusrahasto auttaa varautumaan tilanteeseen, jossa työttömyys kehittyy ennakoitua heikommin.