Työnteko on enemmän kuin laskennallinen osiensa summa

Pelkkä euromääräinen lopputulos ei ole koko totuus työn kannattavuudesta, kirjoittaa YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Työttömyysturvasta käytävä keskustelu keskittyy usein yksittäisiin elementteihin, kuten suojaosaan, ja siihen, mikä niiden painoarvo järjestelmässä tulisi olla. Tärkeämpää olisi kuitenkin katsoa kokonaisuutta: miltä järjestelmä näyttää arjessa ja millaisia valintoja se ihmisille mahdollistaa.

Nykyinen sovittelumalli tekee tämän näkyväksi. Siirtymä työttömyydestä osa-aikaiseen työhön ja edelleen kokoaikatyöhön etenee taloudellisesti oikeaan suuntaan. Vaikka aiempi suojaosa lisäsi kannustimia erityisesti osa-aikatyöhön, nykyinenkin järjestelmä tukee työn vastaanottamista. Tämä on ratkaisevaa, sillä polku kokoaikaiseen työhön kulkee usein myös osa-aikaisuuden kautta.

Pelkkä euromääräinen kannattavuus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa työn kannattavuudesta. Työkokemus, arjen rytmi ja kiinnittyminen työelämään ovat arvoja, joita ei voi täysin mitata euroissa. Korkean työttömyyden aikana niiden merkitys korostuu entisestään.

Suomen hyvinvointi rakentuu työnteolle ja sille, että mahdollisimman moni osallistuu työelämään. Työllisyystilanne voi vaihdella, mutta työn merkitys ei katoa. Myös kouluttautumisen edellytyksistä kannattaa pitää hyvää huolta. Koulutus on edelleen keskeinen tekijä työmarkkinoille pääsyssä, ja ilman tutkintoa työllistyminen on keskimäärin paljon vaikeampaa.

Auli Hänninen, toimitusjohtaja

YTK Työttömyyskassa